en välttis nyt kirjottele tänne vähään aikaan ja nyt jo taukoa on ollut.
koulukin taitaa jäädä pariks päiväks.
tai en tiedä- mikäpä täällä olis varmaa?
voimat alkaa hiipua pikkuhiljaa ja tarviisin lepoo ja tukee.
phiuu pakko potkii itteensä perseelle ja eteenpäi.
kaikki jotka sen on kokenut, tietää että läheisen masennus satuttaa.
yksinäisen keijun tarina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti